Neljäs viikko

Maanantai 10.4.2017

Rento päivä kuten aina. Joanne kertoi minulle muutamasta luonnoksesta, joita hän haluaisi minun työstävän. Kyseessä on eräänlainen mökki ja irlantilaisen urheilun hurlingin maila. Hänellä oli piirrokset minkä näistä molemmista, jotka hän on aikaisemmin jo saanut eräältä henkilöltä. Tämä oli oiva tilaisuus minulle päästä tekemään töitä CoralDRAW-ohjelmiston parissa. Ennen tänne tuloa en ollut koskaan vielä kuullutkaan siitä, mutta eniten se vastaa Adoben ohjelmistoists Illustratoria. Vektorien kanssa työskentelyä siis. Aikani siinä luonnostelin hieman molempia ennen lounasta, jonka jälkeen lähdimme työskentelimme toisten tuotteiden parissa. Työpäivän ja illallisen jälkeen päätimme Yasminin ja Chrisin kanssa lähteä käymään rannalla. Rannaksi he sitä ainakin kutsuivat, mutta enemmän se minusta vaikutti venesatamalta. Näkymät olivat jokatapauksessa kauniit. Tämä kyseinen ranta sijaitsi viereisessä kaupungissa, Donegalissa. Matkalla sinne oli vielä valoisaa, mutta saapuessamme kuu näkyi jo taivaalla kunnes sitten peittyi pilviin. Kävelimme hieman rantaa pitkin ja hetki hetkeltä tuli pimeämpää. Lähtiessämme takaisin päin oli jo aivan pilkkopimeää, mutta näkymä oli silti varsin kaunis. Tämä pieni matka rannalle oli oikein mukava tapa päättää päivä.

Tiistai 11.4.2017

Tänään ei ollut sen kummoisempi päivä. Vähän tuntuu siltä että emme saaneet paljoa aikaiseksi tänään. Jatkoin hieman eilen aloittamieni luonnosten parissa ja autoin jälleen tuotteiden viimeistelyssä ja pakkaamisessa. Tämän jälkeen jatkoin työskentelyä CorelDRAW:n kanssa erään Donegalissa sijaitsevan ravintola Firebox Grillin menun parissa. Ravintolan pitäjä on kiinnostunut tilaamaan ruokalistat. Näin ollen hän lähetti sähköpostilla kyseisen ruokalistan, jota aloin työstämään. Asettelin tekstin mahtumaan valitun kokoiselle alueelle ja yritin saada tekstistä mahdollisimman selkolukuista ja selkeää asettelemalla tekstin vähän paremmin ja tehdessäni tilaa esimerkiksi alkuruokien ja pääruokien väleihin. Siinähän se aikalailla sitten olikin. Töiden jälkeen oli taas mukava viettaa aikaa Lukaksen kanssa sillä tämä on hänen viimeinen viikkonsa täällä. Kylläpä se aika menee nopeasti. Jotenkin olen jo tottunut hänen seuraansa niin tuntuu oudolta että kohta en enää juokkaan teetä hänen kanssaan netflixiä kattellessa. Hassua.

Keskiviikko 12.4.2017

Kylläpä se aamukahvi virkistää mukavasti mieltä. Tänään muokkasin Veritaksessa ottamiani kuvia mikä vei oman aikansa, sillä jotenkin värit ei vaan millään meinanneet näyttää hyvältä minun silmissä. Itse kaupassa ei luonnonvaloa hirveästi ollut ja valaistus oli hieman kellertävä. Heikon kuvanlaadun lisäksi jouduin tosissani tekemään töitä että sain kuvat näyttämään edes jotenkin hyviltä. Siltikin kyseessä saattoi olla heikoimmat kuvat mitä tahan asti olen ottanut. Joanne kuitenkin piti kuvista ja oli tyytyväinen niihin joten se vähän tietenkin piristi. Otin tänään myös ensimmäiset tuotekuvani muutamista tuotteista. Saa nähdä miten niiden kanssa käy.

Torstai 13.4.2017

Tapasin Joannen tänään matkalla töihin. Hän otti minut kyytiin mikä oli mukavaa vaihtelua pienen ylämäen kipuamiseen. Vaikka työmatkani vaikuttikin aluksi vähän pitkältä niin ei se enää niin pahalta tunnu. Noin puolentunnin kävely aamuisin tekee ihan hyvää ja se on ihmeellistä kyllä varsin leppoisaa. Aivan loppusuoralla on aina niin kauniit näkymät. Jokatapauksessa saimme tänään tehtyä valmiiksi erään kauppiaan tilauksen, joka tilasi kitaramagneetteja. Niiden parissa vierähti tovi, mutta lounaan jälkeen saimme toimitettua ne hänelle. Kyseinen kauppias näyttäisi myyvän enimmäkseen koruja ja sainkin häneltä ostettua kauniin irlantilaisen sormuksen. Päiväkin itsessään oli myös varsin kaunis.

Perjantai 14.4.2017

Aamu sujui varsin normaaliin tapaan eli leppoisasti. Aamukahvin jälkeen valmistelimme tuotteita seuraavaa viikkoa varten ja ennen lounasta julkaisimme Facebookkiin päivityksen koskien pääsiäistä ja Veritaksessa olevia uusia Piece Makersin tuotteita. Julkaisu sisälsi seitsemän ottamaani kuvaa sekä myöhemmin päivitimme myös kansikuvan, joka oli kahdeksas kuva Veritaksesta. Kuvissa tulee ilmi uudet tuotteet sekä Veritaksen tämän hetkinen kampanja. Muutama kuva on otettu ympäristöstä, esitellen kauppaa. Pari kuvista sisältää myös henkilöitä. Lounaan jälkeen muokkasin kuvia Giant's Causewaystä. Jotkut kuvat osottautuivat todella vaikeiksi muokata sillä kyseinen päivä oli erittäin aurinkoinen ja varjot olivat todella kovia auringonvalosta puhumattakaan. Printtasimme päivän päätteksi ravintola Firebox Grillin menun, jotta saisimme sen näytettyä mahdollisimman pian. Siinä oli sitten tämä työviikko. Nyt sitten viikonlopun ja pääsiäisen viettoon. Ainut asia mikä sai mieleni hieman allepäin on Lukaksen lähtö. Neljä viikkoa on kulunut uskomattoman nopeasti ja nyt on Lukaksen aika lähteä takaisin kotiinsa Saksaan. Neljän viikon aikana meistä ehti tulla hyviä kaveruksia ja teeseuralaisia. Tänään joimme siis viimeisen kerran teetä yhdessä, niin surulliselta kuin se kuulostaakin.

Lauantai 15.4.2017

Pääsiäisherkkuja ja suklaamunia. Niistä koostui minun lauantai. Minulle kun kerta niitä niin kovin kiltisti lahjoitettiin niin pitihän minun ne sitten kiitollisena syödä. Ensimmäistä kertaa neljään viikkoon join viikonloppuna yksin aamukahvin/aamuteen. Kyllähän siihenkin varmaan tottuu.

Sunnuntai 16.4.2017

Samoilla linjoilla jatketaan kuin edellisenä päivänä. Pientä rentoa puuhastelua sattui pävän mittaan tapahtumaan, mutta ei mitään sen suurempaa ja mainitsemisen arvoista. Paitsi että uudet kämppikseni saapuivat. Kyseessä on kaksi italialaista nuorta naista, joista toisen itseasiassa tapasinkin jo ensimmäisellä viikolla Foylen koululla kun sinne silloin ensimmäistä kertaa menin. Ihan mukavilta he vaikuttavat, joten ongelmia heidän kanssaan minulla tuskin tulee olemaan. 

Kolmas viikko

Maanantai 3.3.2017

Mukavan viikonlopun jälkeen ei tuntunut yhtään vaikealta mennä töihin vaikka toisin voisi luulla. Liekö siksi että minulla on siellä aina niin mukavaa olla. Voisi pahemminkin olla. Työskentelin aamupäivällä tänään Piece Makersin logon parissa. Ajattelimme Joannen kanssa että logon laittaminen kuviin voisi olla hyvä idea sillä julkaisemme kuvat nettiin ja tätä varten tarvitsin läpinäkyvän version logosta, jotta voisin sen liittää kuviin. Joanne ei kuitenkaan löytyänyt mistään hänelle annetuista materiaaleista käyttöön sopivaa versiota logosta, joten tein semmoisen sitten itse. Saamieni materiaalien kanssa joiden vähän kikkailemaan, mutta sain tehtyä tarpeeksi korkealaatuisen png-kuvan logosta mustavalkoisena. En tietenkään muuttanut logoa millään tavalla, joten se on virallisesti hyväksytty.

Tiistai 4.3.2017

Tuntuu siltä että työpäivät minulla ovat aina yhtä mukavia ja rentoja. Mikä on tietenkin mukavaa, ei minulla mitään sitä vastaan ole. Joka aamu töihin tullessa on aina mukava kun minut otetaan vastaan aina yhtä positiivisesti. Aamukahvin aikana käydään aina läpi päivän hommat ja kaikki tärkeät asiat. Tänään vietin aamupäivän muokkaillen Carrick-a-rede Rope Bridgen kuvia. Lounaan jälkeen kävimme taas kiertelemässä vähän ympäriinsä ja laitoimme muutamia valmiita tuotteita kokoon. Loppupäivästä jatkoin kuvien muokkaamista. Ennen päivän loppumista teimme vielä postauksen visiitistämme City Hotelliin, joka sisälsi kaksi ottamaani kuvaa.

Keskiviikko 5.4.2017

Tänään oli suhteellisen kiireellinen päivä, joka kuitenkin oli ohi suhteellisen nopeasti. Hassua. Työpaikalle päästyäni puhuttiin hetki päivän suunnitelmista ja juotiin kupposet kahvia ja teetä. Ennen puoltapäivää menimme käymään eräässä liikkeessä, joka myy Piece Makersin tuotteita. Kyseessä on uskonnollinen liike nimeltä Veritas. Tuotevalikoimassa liikkeessä on erilaisia koriste-esineitä, kirjoja ja lahjatavaroita sun muita kuten tämän liikkeen uskontoon räätälöityjä Piece Makersin tuotteita. Liikkeessä keskusteltiin vähän vastaavan työntekijän kanssa siitä mitä tuotteita he laittavat tilaukseen mikä sitten johti ihan mukavaan lopputulokseen. Joannen ja tämän henkilön tuntiessa ennestään työn merkeissä he juttelivat myös niitä näitä, minua unohtamatta. Otin liikkeessä tuttuun tapaan myös muutamia kuvia, jonka jälkeen lähdimme käymään lounaalla läheisessä ravintolassa, jossa söin lounaaksi oikein maukasta kotitekoista lazagnea ja Joannen suosittelemia tobacco onionsseja, joista pidin itseasiassa yllättävän paljon. Suosittelen maistamaan jos meinaa tänne joskus tulla käymään. Lounaan jälkeen menimme vielä visiitille St Columb's Cathedraliin. Kyseinen kirkko oli oikein kaunis ja erittäin tumma sisältä. Kävimme ihailemassa erään museohuoneeksi kutsutun huoneen sisältöä ja kaupungin historiasta kuulleena katseemme kiinnittyi huoneessa esillä oleviin suhteellisen massiivisiin lukkoihin ja niiden avaimiin. Kirkon mukava työntekijä otti nämä esineet kaapista ulos ja esitteli ne meille kaupunkia ympäröivien muurien avaimiksi ja lukoiksi. Sain myös ottee muutamia kuvia yhdestä lukosta ja sen avaimesta, mikä oli hienoa. Vaikka huone oli pimeä niin se oli sentään hieman valoisampi kuin muu kirkko, jotenka päädyimme ottamaan muutamia kuvia museohuoneessa puista seinää vasten sillä itse huoneesta ja sen esineistä ei saa kuvia ottaa. Lupasimme palata myöhempänä ajankohtana ja tuomaan lisää Piece Makersin tuotteita heille myytäväksi. Tämän jälkeen palasimme takaisin talolle ja teimme loppupäivän muita satunnaisia hommia ja katsoin ottamiani kuvia läpi.

Torstai 6.4.2017

Tänään oli jälleen erittäin rento ja mukava päivä. Aamulla oli jälleen hetken ajan hieman vilpoista kunnes aurinko jälleen tuttuun tapaan tuli lämmittämään. Päivän mittaan aurinko tuli ja meni, jolloin välillä oli hieman vilpoista, mutta auringon ollessa esillä oli oikein lämmintä. Lämpimämpää täällä silti tuntuisi olevan kuin mitä luulen Suomessa olevan. Aamupäivän ajan muokkasin edellisen perjantain kuvia sillä tulihan niitä muutama otettua. Eipä tänään oikeestaan sen jännittävämpää tapahtunut. Pieneksi välipalaksi söimme teen kanssa oikein maukkaita skonsseja.

Perjantai 7.3.2017

Tänään ei ollut mitenkään erikoinen päivä. Meillä oli muutama iso tilaus joiden kanssa autoin. Tulostin tuotteita, laittelin magneetteja valmiisiin tuotteisiin ja kiinnittelin ne omiin kortteihinsa eli myyntipakkauksiin. Ihan mukavaa puuhaa tuokin on aina välillä vaikka kiinnitystarrojen lappuset tarrautuvatkin aina käsiin kiinni. Yritin myös vähän siistiä työpajaa siinä samalla että saataisiin hieman enemmän laskutilaa. Loppupäivästä muokkasin jälleen hieman kuvia.

Lauantai 8.3.2017

Vietin jälleen rennon päivän suurimmaksi osaksi kämpässä ja lähdin loppupäivästä jälleen kiertelemään hieman ympäriinsä. Tein pieniä ostoksia, mutta en mitään sen suurempia. Olen myös viime päivinä juonut enemmän teetä kuin kahvia, mutta näin ne useimmat ihmiset täällä näyttäisi tekevän. Jotenkin tuo tee maistuu täällä paremmin sillä eihän tuo pikakahvi nyt aivan samalle tasolle yllä kuin kotona keitetty kahvi.

Sunnuntai 9.3.2017

Heräsin tänään suhteellisen aikaisin huolimatta siitä että on sunnuntai. Tämä johtui siitä että Chris ehtisi antaa meille kyydin Yasminin ystävän luokse ennen kuin hänen työnsä alkaisi. En nyt oikein muista että missä tämä ystävä asui, mutta suunnilleen puolen tunnin ajomatka sinne oli. Kyseessä oli vähän pienempi kaupunki/kylä rannan lähellä. Maisemat olivat jälleen hieman erilaiset ja upeat. Perille päästyämme sain ilokseni tavata tämän ystävän ja hänen vanhempansa sekä erittäin innokkaan koiran, joiden talossa viettäisimme Yasminin kanssa koko päivän. Kävimme viereisessä pienessä kahvilassa syömässä aamupalaa; pekonia, nakkeja, paahdettuja leipiä sekä teetä. Tämän jälkeen kävimme koira mukanamme kävelyllä rantaa pitkin ja vaikka kyseessä on ranta niin hiekkarannan sijasta rannat täällä ovat aika kivisiä. Kauniit olivat maisemat. Päivään sisältyi lautapelejä, ruokaa, vähän lisää lautapelejä, elokuvan katsomista ja vielä vähän lisää lautapelejä. Oli mukavaa tutustua jälleen uusiin ihmisiin ja viettää rentoa yhteistä aikaa. Noin yhentoista aikoihin Chris tuli sitten meidät hakemaan töidensä jälkeen ja kämppään päästyä meninkin sitten jo nukkumaan.

Toinen viikko

Maanantai 27.3.2017

Tänään oli ensimmäinen työpäivä jolloin myös oikeasti pääsin työpaikalle asti. Ensin kuitenkin eksyin. Foylen koululta saamani osoitteen mukaan työpaikkani sijaitsi toisella puolella kaunista siltaa (Peace bridge) ja sinnehän minä suunnistin. Siinä istuin sitten bussissa ja erittäin mukava bussikuljettaja neuvoi minut oikealla pysäkillä pois. Ei näyttänyt tutulta ei. Kävelin siinä hetken ympäriinsä ja ei vaan näyttänyt yhtään tutummalta. Löysin kuitenkin minulle annetun osoitteen, mutta ei se kyllä ollut se talo jossa viime viikolla kävin. Lähdin kävelemään takaisin bussipysäkin suuntaan samalla yrittäen soittaa työnantajalleni, mutta vastausta ei kuulunut. Ehdin siinä saamaan puhelun koululta kunnes viereeni pysähtyi auto josta pomoni sitten minua tervehti. Kipusin siinä sitten autoon ja kävi ilmi että saamani osoite on hänen kotiosoitteensa eikä varsinaisen työpaikan osoite. Hänellä oli aamulla jäänyt tietokone ja puhelin kotia, jota hän oli sitten tullut hakemaan ja onneksi satuin samalle tielle. Ei siinä sen kummempia onneksi ehtinyt vielä panikoimaan ja onneksi pomoani tämä ei haitannut yhtään. Käytiin hakemassa unohdetut tavarat ja ajettiin sitten oikealle talolle. Aamukahvin ja jutustelun lomassa hän esitteli minulle töitään ja näytti sitten hieman miten CorelDRAW x7 -ohjelmisto toimii ja sain sillä puuhata jotain pientä kun asettelin kirjaimia kirjoituskoneelle oikealle paikalle. Työstimme siis paikalliselle Little Acorns Bookstorelle kirjoituskonetta, josta tulostimme muutamia prototyyppejä kirjakaupan omistajalle. Kävimme myös läpi miten hänen lasertulostimensa toimii ja miten sillä printataan sekä millaisisa printtausasetuksia hän käyttää. Jossain välissä lounastimme ja siitä meidän työpäivä sitten koostuikin. Työpäivän jälkeen kävin vielä kiertelemässä keskustassa ympäriinsä. Joannen tytär voi nyt myös hyvin vaikka joutuikin viettämään hieman aikaa sairaalassa viikonloppuna. Kaikki on siis hyvin.

Tilaustyö

Tiistai 28.3.2017

Päivä alkoi jälleen leppoisasti ja löysin tällä kertaa jopa oikeaan taloon. Viimeistelimme muutamat tuotteet ja lähdimme sitten autolla keskustaan. Mukaan otimme eilen työstämämme kirjoituskoneet, jotka määrittivät ensimmäisen määränpäämme. Kurvasimme autolla hieman piilossa olevaan The Yellow Yard -nimiseen rakennukseen, jonka sisältä löytyy mm. kahvila, levykauppa ja tietenkin Little Acorns Bookstore. Kirjakaupan pitäjä Jenny oli oikein ilahtunut nähdessään hänen kirjakaupalleen suunnitellun tuotteen, jonka yksityiskohdista hän Joannen kanssa vielä keskusteli. Minulla kun tietenkin oli kamera mukana niin sain tehtäväkseni ottaa samalla kuvia, jotka olivatkin sitten ensimmäisiä kuvia mitä työkseni olen täällä ottanut. Siinä olimme aikamme kunnes lähdimme kera kahvilasta mukaan ostettujen cappuchinojen. Otin vielä ulkoata muutaman kuvan, jonka jälkeen lähdimme lounaalle. Lounaan jälkeen muokkasin ottamiani kuvia ja aivan päivän lopuksi magnetisoin tuotteita.

Keskiviikko 29.3.2017

Aamu alkoi oikein leppoisasti ja kävimme aamukahvin aikana läpi päivän suunnitelmat, jonka jälkeen Joanne näytti minulle lisää CoralDRAW:n kanssa työskentelystä. Teimme aivan ensimmäisen postauksemme Piece Makersin Facebook-sivulle, jossa käytimme minun ottamia kuvia. Postauksen teimme visiitistämme Little Acorns Bookstoreen ja käytimme neljää ottamaani kuvaa sekä hieman myöhemmin vaihdoimme kansikuvan viidenteen sieltä ottamaani kuvaan. Tämän jälkeen magnetoimme ja viimeistelimme vielä muutamia tuotteita, jotka sitten lastasimme mukaan autoon. City Hotel on kaunis hotelli, jonka aulassa on myynnissä Piece Makersin tuotteita. Täydensimme heidän tuotevarastoaan ja pidimme pienen kuvaussession. Hotelli itsessään oli oikein kaunis paikka sisältäpäin, jossa oli oikein mukava tunnelma. Hieman pimeä valaistus oli tietenkin kuvaamisen suhteen vähän huonompi juttu, mutta onneksi muokkaamalla saa vähän paranneltua kuvia. Otin kuvan myös ulkoa lähtiessämme tai ainakin yrittäessämme lähteä. Auton patteri oli jotenkin kulunut loppuun eli auto ei liikkunut minnekkään. Näin ainakin minä ymmärsin. Soitimme apua ja menimme takaisin sisälle, mutta tällä kertaa ravintolan puolelle syömään lounasta apua odottaessamme. Tilaamani voileipä ja latte maistuivat minulle oiken hyvin eikä valittamista ollut. Apukin ehti saapua juuri oikeaan aikaan ja jatkoimme takaisin työpaikalle, jossa muokkasin ottamiani kuvia.

Torstai 30.3.2017

Jälleen rento päivä. Jokavuotisen harppufestivaalin lähestyessä on tärkeää saada heidän tilauksensa mahdollisimman nopeasti kasaan. Tulostamisen, magnetoimisen ja pakkaamisen keskellä otin myös kuvia tuotteista, jotka ovat saatavilla harppufestivaalissa. Otin kuvat työpaikkani takapihalla kaunista näkymää vasten ja yksi kuvista oli mielestäni oikein kaunis. Myös pomoni piti siitä ja oli tyytyväinen että sain hänen tuotteensa esiteltyä oikein kauniisti ja visuaalisesti. Lounaan jälkeen teimme päivityksen Facebookkiin, jossa käytimme aikaisemmin ottamaani kuvaa. Valmistelimme myös seuraavaa päivää varten sillä sen tulisimme viettämään aivan jossain muualla kuin Derryssä. Loppupäivä meni siis tuotteiden viimeistelyssä ja pakkaamisessa. Uusi ystäväni Pippa osaa todella nauttia auringon lämmöstä, josta toivottavasti pääsen myös itse nauttimaan täällä ollessani.

Pippa

Perjantai 31.3.2017

Tänään olikin oikein jännittävä päivä. Lähdimme aamulla hyvissä ajoin aamukahvin ja aamupalan jälkeen kohti Giant's Causewayta. Automatkalla oli mukava katsella maisemia ja puhua niitä näitä. Saavuttuamme paikan päälle pääsimme rakennuksen sisään maksutta. Sisällä on suhteellisen iso myyntitila, jonka pöydillä on eri yhtiöiden myymiä tuotteita myynnissä. Myytävät tuotteet ovat suurimmaksi osaksi itse paikkaan suunnattuja. Napsin sisältä muutamia kuvia ympäristöstä ja Piece Makersin tuotteista sekä katsoin lyhyen animaation joka selitti miten kivikalliot ovat syntyneet. Tämän jälkeen menimme ulos ja lähdimme kävelemään kohti varsinaista nähtävyyttä. Kulkureitti varsinaisille kallioille oli oikein mukava ja päiväkin oli oikein kaunis ja häikäisevän aurinkoinen. Räpsin kävellessä samalla kuvia ja nautin tietenkin maisemista. Itse kalliot olivat hieno näky maisemaa unohtamatta. Kipusin tietenkin lähemmäksi vettä, istuin toivomustuolilla sekä otin kuvia sekä maisemista ja Joannesta tuotteidensa kanssa. Vietettyämme hieman aikaa kallionlohkareiden luona jatkoimme matkaa vielä vähän pidemmälle, jossa näimme kalliossa olevat "urut" ja jättiläläisen jalan. Otin tietenkin molemmista kuvia sillä olivathan ne aika upeita. Tämän jälkeen aloitimme matkan takaisin päin. Kuten aikasemmin jo mainitsin niin auringonvaloa kyllä riitti, mikä kuvaamisen puolesta aiheutti hieman haastetta. Ylöspäin kivutessa se tietenkin lämmitti mieltä ja ruumista ehkä hieman tarpeettomankin hyvin. Autolle takaisin päästyämme jatkoimme matkaa kohti Carrick-a-rede Rope Bridgea, joka sijaitsi suhteellisen lähellä Giant's Causewaytä, jossa tuli muutama tunti oltua. Kuten aikaisemmin veimme lisää hänen tuotteitaan siellä sijaitsevaan kahvilaan, jossa hänen tuotteitaan myydään ja josta napsasin jälleen muutamia kuvia. Tämän jälkeen jatkoimme itse nähtävyyttä eli riippusiltaa kohti. Matka sinne oli aivan yhtä kaunis kuin jättiläisen jalanjäljille ja maisemat olivat täälläkin varsin upeita. Riippusillalle päästyämme meille järjestettiin lyhyt tilaisuus ottaa kuvia itse riippusillalla. Otin ripeästi muutaman kuvan Joannesta riippusillalla, jonka jälkeen pääsin itsekin ylittämään kyseisen köysisillan. Katsahdin hetken alaspäin ja totesin että se ei ehkä ole varsin fiksua. En kauheasti pidä korkeista paikoista, mutten ole onneksi korkeanpaikankammoinen. Aikoinaan kyseinen riippusilta rakennettiin, jotta kalastajat pääsisivät veneilleen. Yksi vene sieltä sillan toiseltapuolen löytyikin. On sanomattakin selvää että kuvia tuli otettua. Maisemaa tarpeeksi kauan ihailtuamme lähdimme takaisinpäin ja ylitimme jälleen riippusillan nopean kuvaushetken kanssa. Matka takaisin kahvilaan, joka sijaitsi aivan autoparkin vieressä oli hieman kivuliaampi. Olimme kävelleet sinä päivänä jo monta tuntia eikä ylämäki auringon paasteessa ollut mitä mukavinta. Onneksi pieni tuulenvire ja kaunis maisema auttoi. Kahvilassa pidimme myöhäisen lounastauon ja täytyy sanoa että kyllä skonssi maistui kera laten. Tämän jälkeen lähdimme autolla takaisin kohti Derryä eikä jälleen ollut maisemista valittamista. Molemmat nähtävyydet joissa kävimme ovat osa National Trustia ja todellakin paikkoja joissa suosittelisin ihmisiä käymään, jos pieni kävely ei haittaa. Perille päästyä olikin työpäivä sitten ohi. Illallisen jälkeen oli hyvä rentoutua netflixin ja lämpimän juoman parissa. Kuvia tältä päivältä voi käydä katsomassa facebookista sivulta nimeltä Piece Makers. Molemmat paikat olivat todella upeita ja olisi mahtavaa päästä käymään molemmissa joskus uudestaan.

Lauantai 1.4.2017

Ei mitenkään erityisen jännittävä päivä. Eilisen monen tunnin kävelemisen jälkeen oli mukava lepuuttaa jalkoja ja rentoutua. Vietimme päivän Lukaksen kanssa kämpässä rentoutuen, jutellen ja netflixiä katsoen teetä ja kahvia juoden.

Sunnuntai 2.4.2017

Tänään oli myöskin hyvin laiska päivä. Kävin kuitenkin hieman kiertelemässä ympäriinsä keskustassa ja paikkoja tutkailemassa. Illan vietin jälleen Lukaksen kanssa kämpässä. Jotenkin meillä vain sattuu synkkaamaan hyvin mikä on hienoa. Ei tarvitse jutellessa ujostella. Viikko sujui kuitenkin oikein mukavasti ja oli nopeasti ohi. Pääsin valokuvaamaan ja käymään kahdessa upeassa paikassa. Innolla seuraavaan viikkoon!

Ensimmäinen viikko

Heippa teille kaikille jotka olette päätyneet tänne blogiani lukemaan! Nimeni on Roosa ja olen 20-vuotias nuori Hyvinkäältä joka uskomatonta kyllä istuu tällä hetkellä sohvalla mikä sijaitsee Pohjois-Irlannissa, Derryssä. Että mitäkö minä siellä teen? Vuonna 2014 aloitin syksyllä audiovisuaalisen viestinnän opiskelut Hyriassa, jolloin myös tuli ilmi mahdollisuudesta päästä ulkomaille vaihtoon. Noin vuosi sitten aloin tosissani miettimään että mitäs jos saisin mahdollisuuden lähteä. Lähtisinkö? Vastaus näyttää olevan kyllä. Viime syksynä sain sitten tietää pääseväni suorittamaan kolmannen vuoden työssäoppimiseni Pohjois-Irlantiin; erittäin hurmaavaan kaupunkiin nimeltä Derry. Jännityksellä odotan mitä kaikkea yhdeksään viikkoon tulee mahtumaan.

Maanantai 20.3.2017

Valmistauduin matkaa varten yötä pitkin. Aloitin pakkaamisen matkaa varten suhteellisen myöhään illalla enkä valmiiksi tultuani nähnyt nukkumaan menemistä kovinkaan järkevänä vaan päätin mennä suoraan suihkuun. Tässä vaiheessa oli jo yö. Virkistäydyttyäni söin aamupalaa ja viiden aikaan aamulla lähdin istuinkin jo autossa matkalla Helsingin lentokentälle. Tässä vaiheessa täytynee mainita että en ole koskaan ennen lentänyt. Matkustamiseni on rajoittunut Suomen sisäpuolelle sekä Ruotsin että Viron risteilyihin. En siis ole kokenut matkustelija joten lentäminen hieman jännitti. Lento Helsingistä lähti aamulla 7:40 kohti Lontoon Heathrown lentokenttää. Täytyy kyllä myöntää että lentoonnousu oli aika mahtavaa. Se näky pienestä ikkunasta kun lentokone nousi sumun ja pilvien läpi kirkkaaseen taivaaseen oli aika upea. Noin kaksi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia kestänyt lento sujui melko mukavasti vaikka paikat välillä puutuivatkin. Kirkkaasti silmään paistavasta auringostakaan on turha valittaa. Lontooseen saavuttua seurasin ohjeita ja löysin tieni oikeaan terminaaliin jatkolentoani varten. Turvatarkastuksen jälkeen odottelin parisen tuntia kello 12:55 lähtevää jatkolentoani Belfastiin, joka sekin puolitoistatuntinen sujui oikein hyvin. Täytyy myöntää, että en odottanut ensimmäisen lentokokemukseni sujuvan näin hyvin, varsinkin matkustaessani yksin. Alhaalla on muutama kuva Lontoon lentokentältä (Heathrow).

Saavuin Belfastiin 14:20 ja 15:15 lähdin bussilla kohti Derryä. Myös ruumassa kulkenut matkalaukkuni löysi tiensä Helsingistä Belfastiin. Vihdoinkin Pohjois-Irlannissa! Maisemat näytti aivan uskomattomilta. Olin kovasti odottanut että pääsen reilu kahden tunnin bussimatkan aikana näkemään hieman maisemia, mutta vaikka en aiemmin matkan aikana tuntenut kovinkaan paljon väsymystä niin kyllä se väsymys jossain vaiheessa tulee vastaan. Minulle se tuli bussissa. Noh, kyllä niitä maisemia vähän tuli nähtyä unen ja valvetilan välillä vaihdellessani. Perillä tapasin ensimmäistä kertaa toisen osapuolen host-perheestäni, Christopherin. Ajoimme heidän kotiinsa, jossa tapasin hänen tulevan vaimonsa Yasminin, joka oli valmistamasssa illallista. Tapasin myös toisen henkilön, jota he majoittavat, Lukaksen. Jo alusta asti pystyin näkemään että minulla tulee olla mukavaa heidän huomassaan sillä he ovat erittäin mukavia. Myös Lukas on mukava ja totta puhuen hänen seuransa on tervetullutta. Ensimmäinen ilta sujui mukavasti rennossa ilmapiirissä ja tunsin oloni oikein tervetulleeksi. Hyvä tästä tulee.

Tiistai 21.3.2017

Yö sujui hyvin ja päivä lähti käyntiin aamusuihkulla. Aamupalan nautittuani kahvin kera Chris käveli kanssani Foylen kouluun ja yritin parhaani painaa reitin mieleeni samalla kun ihastelin kauniita maisemia. Kyllä se vaan on hieman erilaista täällä kuin Suomessa. Niin paljon kauniita rakennuksia ja oikein mukavia ylä- ja alamäkiä sinne sun tänne. Koululla sain pienen perehdytyksen, jonka jälkeen lähdin "aarrejahtiin" minkä tarkoituksena oli tutustuttaa minut kaupunkiin. Enpä ainakaan eksynyt ja palkinnoksi sain paketin suklaata. Itse sää oli paikallisille hieman odottamatonta sillä täällä satoi lunta. Paikallisten ihmetellessä säätä ja lunta, minäpä tunsin oloni erittäin kotoisaksi. Hassua. Loppupäivän vietin "kotona", jossa seuraa minulle piti Lukas. Netflixiä, teetä, kahvia ja mukavaa seuraa. Näiden neljän kombinaatio tekee olon ihmeellisen kotoisaksi. Illalla söimme illallista ja rento tunnelma jatkui jälleen kahvin, teen, netflixin ja jutustelun myötä. Nukkumaan oli hyvä mennä positiivisin mielin.

Keskiviikko 22.3.2017

Kolmantena päivänäni Derryssä tapasin työnantajani Joannen ensimmäistä kertaa Foylen koululla, jonne Chris minut vielä viimeisen kerran opasti. Matkalla koululle näin ensimmäisen kerran koiran vapaana. Tämä ei tosin ollut viimeinen kerta kun näin kyseisen pienen ruskean koiran juoksentelemassa vapaana. Kulkukoira? Ensitapaaminen Joannen kanssa antoi hänestä erittäin positiivisen vaikutelman. Hän hymyili ja puhui paljon sekä antoi minulle tervetuliaislahjaksi yhden yhtiönsä monista tuotteista. Piece Makers on paikallinen yhtiö, joka tekee pieniä puisia Derryä/Derryn keskeisiä paikkoja kuvastavia matkamuistoja/lahjoja käyttäen laserleikkausta. Myös tilaustyöt ovat oikeen tervetulleita. Joanne on yhtiönsä ainut työntekijä, joka tosin saa apua mieheltään. Tiesin etukäteen oman osani painottuvan graafiseen tuotantoon ja valokuvaukseen mikä sopi minulle oikein hyvin. Tehdessämme tuttavuutta ovestä sisään tepsuttaa matkalla näkemäni koira häntäänsä heiluttaen. Tämä hännänheiluttaja teki nopean kierroksen sisällä ja tepsutteli sitten takaisin ulos. Vapaana juokseva koira ei näytä täällä olevan mitenkään kovin epätavallinen näky, mutta suomalaisena koirarakkaana ihmisenä minun teki melkeinpä mieli lähteä perään ja ottaa kotia mukaan. Lähdimme kuitenkin Joannen kanssa ajamaan tulevalle työpaikalleni eli asuinalueella sijaitsevaan taloon, jossa tapasin muita mukavia ihmisiä kuten hänen miehensä ja heidän tyttärensä sekä hänen miehensä äidin ja erittäin mukavan kotiavustajan. Ajomatkalla hän kertoi paljon itsestään ja taustastaan sekä yrityksensä perustamisesta. Kun oli minun vuoro kertoa hieman itsestäni niin vähän joutui hetken miettimään että mitähän minä nyt itsestäni kertoisin. Perille päästyä minulle tarjottiin kahvia ja aamupalaa. Aamupalan tarjoaminen oli minulle uutta. Puhuimme paljon siitä mitä voisin työssäoppimisjaksoni aikana tehdä ja hän kertoi omista suunnitelmistaan. Muutamia asioita on vielä työn suhteen auki, mutta keskustelun jälkeen asiat vaikuttaa aika hyvältä. Joanna näytti minulle miten hän suunnittelee tuotteensa ja miten laserleikkuu tapahtuu. Tämän jälkeen menimme hänen tarjoamalleen lounaalle paikalliseen kahvilaan, jossa puhuimme lisää hänen suunnitelmistaan. Lounaan jälkeen veimme kahvilan yläpuolella sijaitsevaan pieneen puotiin hänen tuotteitaan myyntiin, jonka jälkeen ensimmäinen päiväni hänen kanssaan oli ohi. Loppupäivän vietin netflixiä katsellen ja kahvia siemaillen hyvässä seurassa.

Torstai 23.3.2017

Neljäntenä päivänä oli tarkoitus olla ensimmäinen työpäiväni, mutta eipä ollutkaan. Tämä johtui siitä että Joannen tytär oli tarpeeksi kipeä, jotta hänet oli vietävä sairaalaan. Olin jo ehtinyt kävellä bussiasemalle asti keskustaan kun minulle soitettiin Foylesta. Tämä tarkoitti vapaapäivää minulle. Monille paikalliselle tämä oli iso päivä ja historiallinen päivä. Derryssä pidettiin kolmet hautajaiset; kaksi haudattavaa henkilöä oli paikallisia legendoja. Toinen heistä oli rauhan ja sovun puolestapuhuja poliitikko Martin McGuinness ja toinen oli jalkapalloilija Ryan McBride. Monet saapuivat paikalle seuraamaan heidän hautajaisiaan ja osoittamaan osanottonsa. Tämä aiheutti kaupungissa ruuhkaa mutta itse en huomannut mitään kierrellessäni hieman ympäriinsä. Piipahdin myös bussiaseman vieressä sijaitsevassa levykaupassa, josta mukaan lähti vinyyli. Juttelin myyjän kanssa hieman ja hän mainitsi muutamia pubeja, joissa soitetaan livemusiikkia. Yhdeksän viikon aikana kyseinen levykauppa tulee varmasti tutuksi. Ennen kotiin menemistä kävin syömässä hieman aamupalaa/lounasta paikallisessa kahvilassa. Kello ei aivan vielä ollut puoltapäivää, joten valitsin aamiaislistalta puuroa tuoreiden marjojen sekä hunajan ja granolan kera. Oli kyllä todella maittavaa ja täydellä mahalla oli hyvä jatkaa päivää eteenpäin.

Warehouse No1 Bistro and Cafe

Perjantai 24.3.2017

Viikon viimeisenä arkipäivänä istuin bussissa matkalla töihin kun sain jälleen soiton Foylelta. Joannen tytär on edelleen sairaalassa, mikä tarkoittaa jälleen kerran vapaapäivää minulle. Toivottavasti tytär voi pian hyvin. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, joten lähdin jälleen kävelemään ympäriinsä. Napsasin muutaman kuvan ja kotia päästyäni rentouduin. Illallisen jälkeen päätimme porukalla lähteä pienelle roadtripille sillä olihan nyt viikonloppu. Ei haitannut vaikka oli pimeää sillä kovin kylmäkään ei ollut. Ajoimme Irlannin puolelle ja pakkohan sitä oli käydä maistamassa paljon kehuttua pehmistä. Taisi olla vanilja-mansikkapehmistä lorauksella mansikkakastiketta. Nam! Kävimme vielä kylässä juomassa kupposet lämmintä, jonka jälkeen ajettiin takaisin Derryyn. Ajoimme hieman ylemmäs katsomaan että miltä Derry näyttää iltaisin ja nätiltähän se näytti. Nappasin muutaman kuvan kännykällä kahdesta eri kohtaa, joten vaikka laadussa ei ole kehumista niin toivottavasti niissä jotenkin näkyy että miltä ne valot Derryn yöelämässä näyttää.

Lauantai 25.3.2017

Lauantai oli oikein rento päivä. Koko päivä meni rentoutuessa netflixiä katsoen ja kahvia juoden. No siinäpä se. Ei sitä joka päivä tarvitse olla uusia maisemia tutkailemassa. Onhan tässä vielä kahdeksan viikkoa aikaa. "Just one more episode. Just one more", sanoi Lucas. Aina se vaan jotenkin kummasti toistui. No mutta mihinkäs tässä kiire olisi. Onhan nyt sentään viikonloppu. Näin ajatellen mieli ja keho rentona nukkumaan ja kohti uutta päivää.

Sunnuntai 26.3.2015

Aamu sujui mukavasti peiton alla lämpimässä maaten, sillä sain itseni hereille vasta iltapäivällä. Kunnon yöunet olivat kuitenkin tervetulleet ja suihkussa virkistäytymisen jälkeinen päivällinen käynnisti päivän hyvin. Kaunis päivä se olikin pienoiselle roadtripille ja onhan ne maisemat aivan huikeat edelleen. Varsinkin maaseudulla, mutta katsoitpa minne tahansa niin näkymä on kaunis. En varmaan koskaan lopeta näiden vuorien ihastelua. Yksi tosi upea asia täällä on lampaat. Kyllä vain, lampaat. Se mitä Suomessa näkee lehmiä niin täällä näkee lampaita. On ne kyllä aivan älyttömän söpöjä. Kulkevatkin aina siellä sun täällä. Joka tapauksessa käytiin katselemassa vähän maisemia. Käytiin mm. Gap of Mamoressa ja Donegalissa katsomassa vesiputousta. Pimeän tullessa käytiin ostamassa vähän syötäävä ja tehtiin vielä yksi pysähdys. Kyllä se uni taas ihan hyvin maittoi ja ensimmäinen viikko oli ohi. Tähän mennessä on ollut tosi mukavaa ja rentoa eikä ole tarvinnut stressata turhista. Innolla seuraavaan viikkoon.